Pinna paloi eikä uni tullut

Pirkko PikanderRymättylässä asuva Pirkko Pikander tunnustaa iloisesti nauraen olevansa hyvin lyhytpinnainen ja helposti stressaantuva ihminen, ja kun päälle tulevat vielä univaikeudet, räjähdysalttius kasvaa.

Raisiolaisen rautakaupan puutarhaosastolla työskentelevä Pirkko Pikander, 33, ajelee joka työpäivä kotoaan Rymättylästä työmaalleen. Kilometrejä kertyy suuntaansa hiukan yli 30, mutta se ei Pirkkoa haittaa, pikemminkin päinvastoin, sillä näin hän saa joka päivä omaa aikaa puolisen tuntia kahteen kertaan. Menomatkalla Pirkko heittää kolmevuotiaan Petja-poikansa hoitoon Rymättylässä ja jatkaa sitten yksinään kauniita merimaisemia katsellen kohti Raisiota.

Pirkko on alun perin Pohjanmaan likkoja, kotoisin Jalasjärveltä. Hän tuli Turun suuntaan floristikouluun ja hän luki itsensä myös markkinointimerkonomiksi, sai töitä ja perusti perheen - eli se tavallinen tarina. Pirkon aviomies Osku, 33, työskentelee ostajana eräässä muovifirmassa.

Pirkko on alalla nyt jo kymmenettä vuotta, joskin työnantaja on kertaalleen ehtinyt vaihtua. Vaikka hän on töissä rautakaupan puutarhaosastolla, hän väittää oman puutarhansa olevan retuperällä. Perhe pääsi muuttamaan nykyiseen asuntoonsa vasta viime kesänä

– Näinä aikoina on kuitenkin varottava omasta puutarhasta puhumista ja etenkin näillä Turun seuduilla, Pirkko nauraa. – Asialle on sattuneista syistä tullut kaksoismerkitys.

Koska Pirkko on vasta vähän yli kolmekymppinen, suurempia terveysmurheita ei ole ollut. Jatkuva ja sitkeä väsymys paljastui kuitenkin puoli vuotta sitten kilpirauhasen vajaatoiminnaksi, joka onneksi hoituu tyroksiinilääkityksellä.

Pirkko tunnustaa olevansa äkkipikainen ja helposti stressaantuva. Suusta tulee joskus päästettyä kaikenlaista, mikä myöhemmin kaduttaa.

– Pinna palaa turhan helposti, hän myöntelee. – Olisi ihan mukava, jos olisi vähän tasaisempi luonne, mutta toisaalta tämä on eräs luonteenpiirrekin. Kun asiat alkavat pyöriä päässä, uni ei tahdo tulla silmään. En kuitenkaan haluaisi ruveta syömään mitään lääkkeitä. Puhuin näistä jutuista tietysti myös miehelleni. Pari kolme vuotta sitten, kun olimme jossakin kauppakeskuksessa, hän vei minut yhtäkkiä luontaistuotekauppaan ja sanoi myyjille, että tehkää tälle jotain. Hän kertoi oireistani ja kyseli, mitä voisin ruveta syömään.

Pirkolle suositeltiin erästä hänen oireisiinsa sopivaa luontaistuotetta, mutta se ei tuottanut toivottua vaikutusta. Mutta sitten hän kerran osti omin päin Raisiossa vaikuttavan Bioteekki Oy:n Rennoksin-nimistä valmistetta. Se alkoi toimia.

– Siitä on nyt aikaa pari vuotta ja sen jälkeen Rennoksin on kuulunut lääkekaappini vakiovarustukseen, Pirkko toteaa. – Se tehoaa oikein hyvin, jos otan sen illalla puolisen tuntia ennen nukkumaan menoa. Se rentouttaa ja rauhoittaa. Temperamenttiin sillä ei kuitenkaan ole pysyvää vaikutusta, vaan sitä on otettava koko ajan, ettei ala paukkua. Mutta kyllä työkaveritkin ovat huomanneet positiivisen muutoksen.

- Välillä voi mennä viikkojakin, etten tarvitse Rennnoksinia, mutta sitten taas voi olla kausia, jolloin joudun ottamaan sitä melkein joka ilta. Semmoista tämä elämä on!

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Reino Kaivola

Terveys-Hymy 6-08

© Hymy