Kolesteroli kuriin luontaisin keinoin
Jokaisen olisi syytä tietää oma kolesteroliarvonsa. Yhtä tärkeää on tietää myös ”hyvän” eli HDL-kolesterolin ja ”pahan” eli LDL-kolesterolin osuudet.
Uusi kirja kolesterolista kiinnostuneille - Suuri kolesterolihuijaus
Lääketieteen tohtori Matti Tolonen ja diplomi-insinööri Leino Utriainen paljastavat tässä kirjassa lääketieteen historian suurimman huijauksen, jonka kohteeksi ovat tekijöiden mukaan joutuneet kokonaiset kansat.
Nuorten sokerinkulutus vaaraksi sydämelle
Amerikan sydänyhdistys varoittelee liiallisen sokerin vaaroista, esimerkiksi virvoitusjuomat ja sokeroidut ruuat voivat kohottaa kolesterolia.
Mikä ihme on Eko-Atkins?
Perinteisessä Atkinsin vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa vähennetään reippaasti hiilareitten saantia ja popsitaan muun muassa rasvaisia pihvejä. Näin on havaittu hyvän eli HDL-kolesterolin nousseen ja haitallisten triglyseridien alentuneen, mitkä seikat nykykäsityksen mukaan edistävät sydänterveyttä. Ainoana miinuksena on ollut haitallisen eli LDL-kolesterolin nousu Atkinsin aikana, mitä taas monet tutkijat pitävät todella pahana juttuna.
Masennus vaikuttaa ruokahaluun ja kolesteroliin
Vakavasti masentunut ihminen on usein ruokahaluton ja uneton. Osa vakavasti masentuneista kärsii kuitenkin unen tarpeen ja ruokahalun voimakkaasta lisääntymisestä, joka voi johtaa painonnousuun.
Cholexit pääsi pannasta
Korkein hallinto-oikeus on tehnyt suomalaisittain harvinaisen, mutta luontaistuotealalle merkittävän päätöksen, sillä KHO on kumonnut Lääkelaitoksen neljän vuoden takaisen luokittelupäätöksen, jolloin Lääkelaitos luokitteli kasvistanoleita ja kasvisteroleita sisältävän Cholexit-valmisteen lääkkeeksi.
HDL on muistikolesteroli
Ranskalaisista ja englantilaisista koostunut tutkijaryhmä on tehnyt mielenkiintoisen havainnon: sen mukaan elimistön hyvän eli HDL-kolesterolin matala pitoisuus voidaan yhdistää heikentyneeseen lyhytkestoiseen muistiin. Tutkijat pitävät HDL-kolesterolia aivojen toiminnassa hyvin tärkeänä sen tulehdusta hillitsevän ja hapetusta estävien ominaisuuksien vuoksi. HDL-kolesteroli kuljettaa myös verivirrassa rasvaa kudoksista maksaan.
Pienikin liikunta alentaa kolesterolia
Oulun yliopisto ja Oulun Diakonissalaitos ovat toteuttaneet vuoden mittaisen tutkimuksen, johon osallistui 80 vapaaehtoista 35-40-vuotiasta naista. Tutkimus osoitti, että jo noin 600 askeleen päivittäisellä hölkällä voi alentaa kolesterolia 10-15 prosenttia. Oikeanlainen liikunta voi ehkäistä merkittävästi sydän- ja verisuonitautien syntyä.
Syö omena päivässä
Lähes 35 000 naista popsi jenkeissä omenoita oikein urakalla, jolloin havaittiin, että flavonoideja sisältävät omenat vähensivät selkeästi sydän- ja verisuonitautien riskiä vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Eli kun se nyt on todistettu eevoilla, voivat aatamit seurata uljaasti perässä.
Omenoiden lisäksi sydänterveellisiksi osoittautuivat myös päärynät, mansikat, tumma suklaa, punaviini ja ravintoon lisätyt leseet. Selittäväksi tekijäksi on esitetty flavonoidien antioksidanttivaikutuksia, sillä flavonoidit alentavat hapettuneen eli pahan LDL-kolesterolin esiintymistä. Juuri samaista hapettunutta LDL-kolesterolia pidetään tätä nykyä yleisesti sydän- ja verisuonitautien merkittävänä riskitekijänä, vaikka vielä parikymmentä vuotta eräät johtavat suomalaiset sydänlääkärit pitivät tätä tietoa pötypuheena. Ajat muuttuvat!
Kananmunilla pelottelu puree yhä
Syystä tai toisesta Suomen sydänliitto suosittelee edelleen, ettei viikossa tulisi syödä kahta kananmunaa enempää kananmunan sisältämän kolesterolin takia. Uudet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet nämä varoittelut turhanaikaisiksi. Monet lääkäritkin ovat nykyään sitä mieltä, että kakanmuna päivässä on paikallaan.
